Tuntuu että taas yks uneton yö tiedossa. Paitsi että nappasin tossa muutaman ketipinorin ylimäärästä, jospa ne auttais nukahtamaan.

muistatko vielä ne ajat
me oltiin vailla huolia ja nuoria
sanoisinko lapsia
mä toivon että mua muistat
mutta vain sellaisena kuin olin silloin
en enää, älä muista pahalla

Älä muista pahalla, vaikka enää täällä kohta oiskaan. Sitä mä toivon, sitä mä pyydän. Mä tiedän etten oo täydellinen, mä tiedän että mä en oo mitään, mä tiedän mä tiedän mä tiedän, koskaan en usko parempaan.
Muistatko kun me oltiin vielä onnellisia? Ainakin mä olin, olitko sä? Ehkä et, muistan kun kerroit mulle siitä että sulla on outo olo, ja mä jätin asian siihen, koska mä en ymmärtänyt. Mä olin pieni, en mä voinut kuvitellakaan että sä olisit sairas.
(Mun ois pitäny tietää.)
Ja mä syytän siitä itseäni, mä soimaan, mä haukun, mä sätin ja hakkaan. Mä teen itselleni pahaa, jokainen arpi kirkuu ANTEEKSI ANTEEKSI ANTEEKSI, jokainen katsaus jonka suhun luon anoo anteeksiantoa. Sä voit sanoa että ei ole mitään anteeksiannettavaa, mutta mä en unohda. Kaikki muu jää pian hämärän peittoon, mutta niitä sanoja mitkä sä silloin mulle sanoit, niitä mä en unohda.

hei sisko lähde mun mukaan
voidaan kiertää koko maailma
ja muistella niitä aikoja
sadepilvetkin meille nauroivat
ota huolesi mukaan
mä voin kantaa ne sinun puolesta
ja jättää ne kauas jonnekin
minne tarvitse ei palata

Silloin mä vielä uskoin siihen, että tästä selvitään, kun se laulu viimeksi soi mulle. Mä uskoin, että mä pystyn kantamaan meidät molemmat pimeän läpi. Mutta nyt valon päässä on vain lisää tunnelia.
Ja mä mietin itsekseni, mä pystyn ottamaan sun huolesi niskoilleni, mä teen mitä vaan että sulla on hyvä. Ja se ei oo muuttunu, niin mä edelleen ajattelen, paitsi että tiedän myös sen etten kuitenkaan pysty viemään edes itseäni ulos tästä kurjuudesta, miten siis sinut?

(Protoni - Hei Sisko)
          

- hime